On enää viikko jäljellä kevät lukukautta. Tuntuu hurjalta
ajatella miten nopeasti vuosi on mennyt. Tänne tullessani otin tavoitteekseni
panostaa urheiluun ja kouluun täysillä. Koulu on mennyt hyvin, mutta juoksun
kanssa olisi voinut mennä paremminkin. Hallikausi jäi minulta väliin akilles
vaivojen takia. Ja kun oli tarkoitus avata ulkoratakausi onnistuneiden
juoksutreenien jälkeen, niin yllättäen toisen jalan akilles kipeytyi. Korvaavia
treenejä pääsin onneksi hyvin tekemään kahdesti päivässä, crosstrainerilla sekä
vedessä. Oma valmentaja, treineri, fysioterapia, sekä hierontakäynnit ovat
olleet suuri apu jalkojen kuntouttamisessa. Nyt viime päivinä olen taas päässyt
juoksemaan kivuitta, joka on ollut positiivista. Aika näyttää pääsenkö vielä kilpailemaan
tänä keväänä, luovuttaa en aio!
Olen todella iloinen, kun olen nähnyt miten hyvin
joukkuekaverini ovat pärjänneet kisoissa. Yritän aina viimeiseen asti olla
valittamatta asioista, mutta täytyy myöntää miten koville se on ottanut kun
näkee muiden treenaavan ja kilpailevan. Täällä kaikki päivät pyörivät koulun ja
urheilun ympärillä. Tällä asialla on kaksi puolta; silloin kun menee hyvin, on
todella mukava opiskella ja treenata porukassa, kun taas huonompina aikoina ei
ole mahdollisuutta olla omissa oloissa.
Täytyy sanoa, että paljon olen oppinut itsestäni tänä
vuonna. Kaikki ei aina mene niin kuin toivoisi, mutta yritän silti löytää aina
asioista jotain hyvää. Olenhan ainakin oppinut paljon englantia ja uskoisin,
jos nyt kävisin lukion englannin kurssit uudestaan, arvosanani olisi joku aivan
muu kuin vitonen.
-Pihla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti