sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kevät tulee kovaa vauhtia

Täällä on oikeesti jo näin lämmintä!

Viikonloppu alkoi mukavissa merkeissä. Olen päässyt helmikuussa taas juoksun pariin ja perjantaina kokeilin kovempaa juoksua sitten viime joulukuun alun.

Meidän tiimi kilpaili viikonloppuna Conferencen mestaruuskisoissa Montanassa, tytöt sijoittutuivat hienosti toiseksi ja pojat kuudenneksi. Alla linkki juttuun ja tuloksiin.

http://www.weberstatesports.com/ViewArticle.dbml?SPSID=39555&SPID=3477&DB_LANG=C&DB_OEM_ID=8600&ATCLID=210754316

Kieltämättä olisi ollut kiva päästä jo kisailemaan, mutta nyt täytyy nauttia jokaisesta juoksuaskeleesta! Hiljaa hyvä tulee :)




Minä, Kimberly, Amanda ja Bella

Kävimme viikolla juhlistamassa Amandan synttäreitä läheisessä Pizzeriassa.
















Viikonloppuna ennätimme myös hiihtämään North Fork Parkiin, joka on noin puolen tunnin ajomatkan päässä yliopistolta. Lämmintä ja vauhtia riitti. Hengitys olikin välillä hiukan kovilla johtuen yli 1800m korkeudesta.







Kevät on sujunut nopeasti ja viikon päästä onkin aika suunntata Spring breakin viettoon, suunnitelmissa hiukan matkustelua ja vähän irtiottoa arjesta!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

-Pihla


lauantai 20. helmikuuta 2016

Viikko kuvina


Viikko lähti käyntiin vapaapäivällä ja pienellä Suomi-fiilistelyllä
Tiistain ja torstain päätreeni näytti tältä
Joukkueen pukuhuone on kuin toinen koti
Aamutreenien jälkeen suuntana on useinmiten Education Building
Opeopintojen lisäksi on opiskeltava myös muutamia yleissivistäviä aineita
Koulun ruokatarjonta on melko köyhää, joten kannan usinmiten mukana omia eväitä
Koska juostessa tulee harvemmin otettua kuvia...
Pihla palautuu buutseissa, jotka puristaa ihoa kuin verenpainemittari
Itsensä sivistämisen ja kylmähoidon voi yhdistää näin
Ne suomalaiset, jotka lähtee aina vikana treeneistä
Kotimatka ja auringonlasku
Viikon päätteksi avasimme terassikauden, onhan jo helmikuu
Starbucksin terassi on käytännössä meidän parkkipaikalla
Terassijuomana kokeilin teelattea

- Venla

torstai 18. helmikuuta 2016

Päivä käyntiin


Tämän päivän pääharjoituksen teimme aamulla vedessä. Normaalisti teemme kovemmat harjoitukset aina iltapäivisin, mutta mielestäni pieni vaihtelu on välillä hyvästä. Swimex on hauska ja tehokas harjoitusmuoto, jota olemme päässet kokeilemaan täällä ensimmäistä kertaa. Juoksemme pienessä altaassa ns. vastavirtaan, ja harjoituksen tehon voi itse päätää.



 Alkuverkalla iloisena...!


Tänään teimme 10x2min vetoja/ 2 min palautuksella. Tästä hyvä startti päivään, vaikka jalat tuntuvat nyt väsyneiltä! Mukavaa päivää myös kaikille blogin lukijoille, vaikka Suomessa taitaakin olla jo ilta! :)

-Pihla




keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Paluu lomatunnelmiin: New York & Connecticut


Paikatakseni pitkittynyttä blogihiljaisuutta haluan hetkeksi palata takaisin joululomatunnelmiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni olin joulun poissa koti-Suomesta, sillä lomailin Yhdysvaltojen itärannikolla Connecticutissa setäni perheen luona. Myös pikkuveljeni matkusti Suomesta viettämään joulua Amerikan tyyliin.

Alkuun on todettava, että Yhdysvaltojen länsiosa ja itäosa ovat kuin kaksi eri maailmaa. Lentäen aikaa Salt Lake Citystä New Yorkiin kuluu noin viisi tuntia, mikä vastaa suunnilleen samaa kuin lentäisi Suomesta Portugaliin.   

Utahissa välimatkat ovat pitkiä, luonto karua ja kuivaa ja jylhät vuoret tulevat vastaan joka suunnalla. Connecticutissa puolestaan luonto on vehreää, ilma kosteaa, ja julkinen liikenne toimii huomattavasti paremmin. Ogdenissa asumme 1500 metriä merenpintaa korkeammalla ja ilma on täällä hyvin kuivaa. Urheilijan näkökulmasta Connecticutissa oli meren läheisyyden vuoksi selkeästi helpompi hengittää ja lenkkivauhdit kasvoivat loman aikana kuin itsestään. Huomasin myös, että itärannikolla vain harva vastaantulija tervehti lännen tapaan eikä asiakaspalvelijoiden ystävällisyys ollut samaa luokkaa kuin mihin Ogdenissa olen tottunut.

Kolmeviikkoisen reissumme kohokohtia olivat päiväkäynnit New Yorkissa, vaellusretket Connecticutin luonnonpuistoissa sekä viikonloppureissu merelliseen Cape Codiin. Myös itse joulunvietto oli mieleenpainuva, vaikkei se nyt ihan oikealta joululta tuntunutkaan. Joulua juhlittiin vasta 25. päivä, lämpötila oli kesäiset +20 ja jouluinen aamupala koostui riisipuuron sijaan pannukakuista.


En yleensä pahemmin innostu suurkaupungeista, mutta koska setäni asuu tunnin ajomatkan päästä New Yorkista ja serkkuni NYCin Manhattanilla, olisi ollut väärin jättää kaupunki väliin. Ja pakko myöntää, että on ihan kiva todistaa paikan päällä nähtävyyksiä, joita on aiemmin nähnyt vain elokuvissa ja joista niin paljon puhutaan.

Jo viime syksynä tullessani Yhdysvaltoihin kävin Pihlan kanssa New Yorkissa, ja silloin suuntasimme mm. Broadway-musikaaliin sekä miniristeilylle, jossa kaupunkia esiteltiin Hudson- joelta käsin. Tällä kertaa parhaimpia kokemuksia New Yorkissa olivat lopulta ihan yksinkertaiset jutut: auringonlasku Brooklyn Bridgellä, kirpparikierros Central Parkin kupeessa GreenFlea marketilla ja sunnuntaikävely vanhan junaradan päälle rakennetulla High Linella. Koska olimme liikkeellä ennen joulua, kävimme myös ihmettelemässä Bryant Parkin luistelurataa ja joulumarkkinoita sekä Rockefeller Centerin kuuluisaa joulukuusta. Eikä valomainoksistaan tunnettua hektistä Time Squarea voinut tietenkään jättää välistä.

GreenFlea Market pystytetään urheilukentälle


High Line- kävelytie kulkee NYCin katujen yllä

Chrysler Building

Brooklyn Bridge

Central Park

Sisäjäillä lumen puuttuessa

Time Square

Kolmen viikon reissu oli kokonaisuutena onnistunut. Oli kiva kokeilla uusia juttuja ja nähdä miten täällä päin maailmaa vietetään joulua, vaikka kyllä perinteinen joulu Suomessa on silti edelleen se ainoa oikea. Monilla on varmaan jo katseet suunnattuna kohti kesää, joten pahoittelut jouluisista tunnelmista.


-Venla

tiistai 16. helmikuuta 2016

Edelleen elossa

Voisin olla parempi päivittämään blogia, voisin olla positiivisempi, voisin nukkua enemmän, voisin olla järjestelmällisempi koulun suhteen, ja ennen kaikkea – voisin olla paremmassa kunnossa ja juosta kovempaa. Mutta entä jos keskittyisin vain olemaan tässä ja nyt. Tekemään kaiken niin hyvin kuin juuri nyt voin.

Viimeiset pari kuukautta on vierähtänyt omia ajatuksia kasaillessa, ja siksi on myös tutunut vaikealta kirjoittaa blogiin mitään järkevää, vaikka paljon onkin tapahtunut.  Takaketjun lihakset, erityisesti takareidet ja pakarat, ovat oikutelleet joululomasta lähtien ja kovavauhtista juoksua on kertynyt säälittävän vähän. Peruslenkkejä olen pystynyt juoksemaan kohtuullisesti, mutta kovat harjoitukset ovat tapahtuneet suurimmaksi osaksi vastavirta-altaassa. Kaikki sai luultavimmin alkunsa loman aikana lantion virheasennosta, johon en tajunnut ajoissa puuttua.

Minusta tuntuu kuitenkin, että fyysisten ongelmien sijaan suurin ongelmani on nyt korvien välissä. Syksyllä kamppailin hengityksen kanssa, ja nyt kun jalat eivät ole pelanneet ihan toivotusti tuntuu että koko kroppa on stressistä jumissa. Pelkään, etten pysty enää juoksemaan kovaa ja tarkkailen joka ikistä tuntemustani. Alkusyksystä treenit tuntuivat sujuvan kuin tanssi ja nyt kun kelaan taaksepäin, muistan silloin suhtautuneeni myös itseeni paljon positiivisemmin.

Olen lukenut valtavasti artikkeleita henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhteydestä, mutta vasta täällä ollessani niiden suhde on todella konkretisoitunut. Kun tiedän, että muut uskovat minuun ja ennen kaikkea uskon itse omaan tekemiseeni, asiat myös onnistuvat.

Olen saanut paljon apua jalkaongelmiin ja ensiviikolla pääsen kokeilemaan kovempaa ratajuoksua. Silti koen nyt kaikkein tarpeellisimmaksi henkisen valmentautumisen, johon olen myös saanut hyviä apuvälineitä.

Eivätkä ne asiat nyt niin huonosti ole. Päivät ovat ihanan valoisia ja melko lämpimiäkin jo.  Polut sulavat kovaa vauhtia ja kohta pääsee taas juoksemaan pehmeämmille alustoille.


-Venla


Mid-term exam lähestyy



Myyntitekniikoiden opettelua! :)
Arki-iltani kuluvat tällä viikolla koulukirjojen parissa, sillä tämän lukukauden ensimmäinen mid-term koe avautuu tehtäväksi huomenna ja sulkeutuu lauantaina. Jokainen oppilas saa itse valita parhaan ajankohdan kokeen tekemiselle. Tämä on mielestäni hyvä systeemi, ja olen kokenut sen toimivaksi. Yliopistolla on oma testing center (ns. koe huone), jonne kirjaudumme sisään Wildcat-korttia näyttämällä. Kokeen voi tehdä joko koneelle tai paperille, riippuen opettajan ohjeistuksesta.  
 

Nyt vielä lukuintoa kun löytyisi... ;)

 

-Pihla