sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Paluu Utahiin


Weber State University

Täällä sitä nyt ollaan oltu vajaa kuukausi, jenkkilässä siis! Paluu Utahiin sujui mukavasti, fiilikset olivat positiiviset ja erittäin odottavaiset. Pitkän matkustamisen jälkeen oli mukava tulla kotiin, sillä vastassa olivat tutut ihmiset ja sama kämppä. Tämä helpotti jo itsessään siinä, ettei tarvinnut kuljettaa kaikkia tavaroita tai muuttaa paikasta toiseen. Silti sain istua matkalaukkuni päällä, jotta sain kaiken tarvittavan mukaan reissulle.





Losissa 16h takana ja 5h vielä edessä...

Sisäpihalta, josta löytyy myös uima-allas

Meijän olkkarista

"Me ja Leijona" Downtownissa


Muutaman vapaapäivän ja jetlagista selviytymisen jälkeen lähdimme cross-country tiimimme kanssa korkeanpaikanleirille noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan leirikeskukseen.
Leirillä tarkoituksena oli nostaa joukkuehenkeä ja kertoa tavoitteet tulevalle kaudelle. Päivät kuluivat treenaten, pelaillen sekä myös muutamalle luennolle osallistuen. Joukkue oli jaettu ryhmiin ja jokainen ryhmä vuorollaan oli vastuussa ruoan valmistamisesta koko joukkueelle, kun taas toinen ryhmä paikkojen siivoamisesta.



Majatalot

Lähtövalmiina

Upeita maisemia

Leiriltä palattua, paluu arkeen sujui nopeasti. Vihdoinkin myös minulla lukujärjestys täyttyy pelkästään oman alani opinnoista, kun viime keväänä sain suoritettua viimeisenkin ESL-kurssin (englanti toisena kielenä). Tähän mennessä kurssit vaikuttavat mielenkiintoisilta, ne käsittelevät mm. myynnin neuvottelu- ja tiimityötaitoja, suunnitelmallisuutta, ennakoimista. Tekemistä siis riittää!
Arkipäivät kuluvat tutulla rytmillä, koulua ja treenejä. Maastojuoksukausi alkoi pari viikkoa sitten ja jatkuu viikon päästä lauantaina Montana Statessa. Välillä teimme treenejä aamuseitsemän aikaan, mutta nyt koulun alettua treenaamme normaalisti kolmelta iltapäivisin. Aikaisemmat aamutreenitkin perustuvat siihen, sillä täällä kesä on ollut todella kuuma ja tänäkin päivänä lämpötila nousi yli +30 asteeseen.



                                                                                        

Startti 

Weber!! <3

Tiukkaa vääntöö :D

Kaikin puolin tuntuu nyt kotoisalta olla täällä ja mukavaa nähdä mitä kaikkea syksy tuo tullessaan!
  
-Pihla 

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Blogihiljaisuus päätökseen

Kun viime tekstistä on melkein vierähtänyt kuukausi, on paljon ennättänyt tapahtua. Saimme kevät lukukauden päätökseen muutama viikko sitten, itselläni tämä tarkoitti muutamaa koetta ja esitelmää luokan edessä. Tuntui oudolta saattaa lukukausi päätökseen juurikin tuossa samaisessa testing centerissä, mistä koko lukuvuosi alkoi viime syksynä. Voin kyllä sanoa, että hymyilytti.


Väsyneitä, mutta onnellsia


Viime viikonloppuna kävimme sadepäivän ”kunniaksi” Utahin Olympic Parkissa, jossa pääsimme muistelemaan 2002 vuoden Salt Lake Cityn olympialaisissa menestyneitä urheilijoita. 


Olin odottanut pitkään tätä museovierailua



 Samppa Lajunen voitti kolme kultamitalia
Salt Lake Cityn Olympialaisissa





 Mäkihyppytornit


Offical Olympic medals






Kävimme myös pyörähtämässä Park Cityssä, joka on pieni eurooppalaishenkinen hiihtokylä. Tuonne voisi mennä uudestaan talvisaikaan!


Kivoja pikku putiikkeja pääkadun varrella




 Omenoita amerikkalaiseen tyyliin

Hiihtohissit lähtivät suoraan keskustasta

Matkan varrelta 



Viime viikolla osallistuimme myös omiin kotikisoihin, tosin tälläkin kertaa vain toimitsijoina. Muuten juoksun osalta kuuluu vihdoin parempaa, jalat ovat kestäneet jo vauhdikkaampia treenejä, vaikka varovasti edetään. Tiistaina pääsin juoksemaan 7x200m/200m hölkkäpalautuksella. Katseet ovatkin jo kääntyneet Suomeen ja kesän kisoihin! 


Kentältä on aika upeat maisemat


Estetytöt

Ahkera toimitsija



Weber State!! <3 
Maastojuoksutiimistä on muodostunut todellinen perhe tämän vuoden aikana. Syksyllä ikävöin kovin kotiin, mutta keväällä olen osannut nauttia täällä olosta. Silti tuskin malta odottaa, kun ensi maanantaina koittaa kotimatka ja pääsen näkemään perhettä ja ystäviä!

Rachel, Julia, Michayla ja minä

Represent!!
-Pihla

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Ei ihan mutta melkein

On enää viikko jäljellä kevät lukukautta. Tuntuu hurjalta ajatella miten nopeasti vuosi on mennyt. Tänne tullessani otin tavoitteekseni panostaa urheiluun ja kouluun täysillä. Koulu on mennyt hyvin, mutta juoksun kanssa olisi voinut mennä paremminkin. Hallikausi jäi minulta väliin akilles vaivojen takia. Ja kun oli tarkoitus avata ulkoratakausi onnistuneiden juoksutreenien jälkeen, niin yllättäen toisen jalan akilles kipeytyi. Korvaavia treenejä pääsin onneksi hyvin tekemään kahdesti päivässä, crosstrainerilla sekä vedessä. Oma valmentaja, treineri, fysioterapia, sekä hierontakäynnit ovat olleet suuri apu jalkojen kuntouttamisessa. Nyt viime päivinä olen taas päässyt juoksemaan kivuitta, joka on ollut positiivista. Aika näyttää pääsenkö vielä kilpailemaan tänä keväänä, luovuttaa en aio!

Olen todella iloinen, kun olen nähnyt miten hyvin joukkuekaverini ovat pärjänneet kisoissa. Yritän aina viimeiseen asti olla valittamatta asioista, mutta täytyy myöntää miten koville se on ottanut kun näkee muiden treenaavan ja kilpailevan. Täällä kaikki päivät pyörivät koulun ja urheilun ympärillä. Tällä asialla on kaksi puolta; silloin kun menee hyvin, on todella mukava opiskella ja treenata porukassa, kun taas huonompina aikoina ei ole mahdollisuutta olla omissa oloissa.

Täytyy sanoa, että paljon olen oppinut itsestäni tänä vuonna. Kaikki ei aina mene niin kuin toivoisi, mutta yritän silti löytää aina asioista jotain hyvää. Olenhan ainakin oppinut paljon englantia ja uskoisin, jos nyt kävisin lukion englannin kurssit uudestaan, arvosanani olisi joku aivan muu kuin vitonen. 






-Pihla

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Kevättä ilmassa (ja siitepölyä)



Rakastan kevättä. Nuorempana keväässä kaikkein parasta oli päästä hyppimään hyppynarua sulalle asfaltille, kaivaa pyörä varaston uumenista ja pitää biologian vihkossa kevätseurantaa leskenlehdistä ja perhosista. Nykyisin parasta kevään saapumisessa ovat sulat lenkkipolut, kostean nurmen tuoksu ja vähenevät vaatekerrokset. Tänä vuonna kevät tuntuu erityisen tärkeältä, sillä pääsen pian näkemään perhettä ja ystäviäni lähes yhdeksän kuukauden tauon jälkeen.

En yhtään pistä pahakseni sitä että Utahissa keväänmerkit ilmestyvät jo kuukautta ellei pariakin aiemmin kuin Suomessa. Lämpötilat Ogdenissa ovat tällä hetkellä +20 asteen tuntumassa. Ainoa huono puoli aikaisemmin saapuvassa keväässä on se, että myös siitepölyä on ilmassa jo hyvin aikaisin. Allergikkona ja astmaatikkona minun pitäisi aloittaa allergialääkitys hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua, enkä tajunnut ottaa tätä seikkaa huomioon. Viime viikkoina olenkin treenatessa tuntenut seuraukset eikä asiaa helpota yhtään se, että tykkään eniten juosta vuoristopoluilla, missä kukkivat puut ovat runsaimmillaan.

Kevään eteneminen tarkoittaa myös sitä, että koulua on jäljellä enää kaksi viikkoa. Koulun puolesta olen valmis jo lomailemaan, mutta muun elämän suhteen tuntuu, että sopeudun päivä päivältä paremmin.

-Venla


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Academic Awards & International Banquet


Viime viikot ovat vierähtäneet nopeasti erilaisten tapahtumien ympärillä. Tiistaina pääsimme ansaitusti hienoon urheilijoiden palkitsemistilaisuuteen, tällä kertaa palkinnot myönnettiinkin urheilusuoritusten sijaan hyvästä koulumenestyksestä. Venla oli yksi kymmenestä urheilijasta, jotka palkittiin erikseen parhaasta mahdollisesta, eli 4.0 keskiarvosta.

"Awards are given based on the cumulative GPA's through the fall 2015 semester"

Pääsimme Rachelin kanssa fanikuvaan! ;)

Minä ja päävalmentaja Pilkington
Tilaisuudessa joukkuekaverimme Jamie Stokes piti puheen,
  "It's okay to be nervous, it's not okay to be scared",
kertoen omasta college-urastaan. 





Viikko sitten lauantaina pääsimme osallistumaan myös toiseen, kansainvälisten opiskelijoiden bankettiin. Tilaisuudessa saimme nauttia kansainvälisistä esityksistä ja maistella perinteisiä ruokalajeja. Mielestäni parasta oli thaimaalainen Green Carry (with vegetables and chicken or tofu).

Jälkkäriksi Norjalaisia vohveleita

Suomen lippua emme vielä tänä vuonna löytäneet

Cultural Performances

Mukavaa pääsiäissunnuntaita ja tulevaa alkavaa viikkoa blogin lukijoille!

-Pihla




sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Spring Break




Newport Beach

Tänä vuonna pääsimme viettämään hieman erilaista kevätlomaa eli spring breakia. Spring break katkaisee sopivasti kevään tiukan opiskelurytmin ja antaa hiukan aikaa ladata akkuja viimeisiin viikkoihin. Täällä jenkeissä meillä ei vielä ole ollut mahdollisuutta päästä matkustelemaan, joten päätimme suunnata Californiaan yhdessä kämppistemme kanssa. Loma oli todella onnistunut ja tuntui mukavalta palata takaisin "kotiin".  


Käytiin Las Vegasissa lenkillä, sillä aikaa kun
kämppikset olivat sunnuntaikirkossa
 
Disneyland


Keskiviikkona kämppisten suunnatessa takaisin Ogdeniin,
 otin suunnaksi Hollywoodin.


Hollwoodista löysin Sofian <3
Walk Of Fame

Is this real?!!
Näitä maisemia kelpaa ihailla.
Hollywood

Yhtenä päivänä vuokrasimme auton



Muutama kaista enemmän kuin Suomessa


Ilta-ajelulla


Juosten Rodeo Drivelle perjantai-iltana :D




Sushilla :)


Santa Monica Beach

Ihan vähän shoppailua...


Santa Monica Beach


 Näihin kuviin ja tunnelmiin!

-Pihla